Kouluselvityksen kuulemistilaisuus on nyt sitten takanapäin. Moneen esille nousseeseen kysymykseen pyydettiin jo viime lautakunnassa tarkennuksia, mutta pitkä lista tuli vielä lisääkin kuulemistilaisuuden antina. Tieto ei lisää tuskaa, vaan päinvastoin. Niin kuin jo aikaisemmin olen todennut, että silloin kun kysymyksessä on tunnepohjainen kysymys (esim. kyläkoulu), niin argumenteilla ei ole lopulta merkitystä. Mikäli vastaus on väärä, niin se on väärä. Tämä ei poista missään nimessä sitä tosiasiaa, että selvitystä on tarkennettava, ja se tarkentuu. Se, että vastaako se jatkossakaan kaikkiin siihen esitettyihin haasteisiin, en oikein usko.
Tärkeintä on se, ovatko selvityksen tarjoamat vastaukset riittäviä päätöksen tekoon? Sekä koulutuslautakunnan, hallituksen että viime kädessä valtuuston enemmistön pitää olla sitä mieltä, että perustelut ovat riittäviä. Jos valtuuston enemmistö on selvityksen takana niin silloin se on virallisesti todettu riittäväksi päätöksenteon pohjaksi. Ja piste.
12.1.2010 koulutuslautakunta omalta osaltaan on ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että se voi tehdä päätöksensä. Jos lautakunta kokee että tämä ei vielä riitä niin sitten jatkamme asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Hallituksen ja valtuuston pitää voida luottaa siihen, että lautakunta on päätöksen tehdessään käyttänyt riittävää harkintaa. Hallitus tai valtuusto ei missään päätöksessä mene niin syvällä kuin kyseessä olevan hallintokunnan alainen lautakunta. Se on kokousteknisesti mahdotonta.
Muistinvarainen listaus niistä asioista joihin mielestäni pitää ehdottomasti saada vastauksia:
– Todelliset luokkakoot Paimiossa 2010 syksystä. Koulukohtaisesti, ja ainakin kolmen vuoden jaksolle. Rehtorit työstää lautakuntaan mennessä.
– Nummenpään kuljetuskustannukset kouluverkkoselvityksen mallin pohjalta, suuruusluokka riittää.
– Tilajaot. Myös Jokelan tilakysymykseen selvyys.
– Laskelmat Vistan ”pinta-remonttiin”. Karkeatkin auttaa.
Nämä on taputeltu
– Englannin opetus. Lautakunta on yksimielisesti nykyisen toimintamallin kannalla.
– 30 vuosiviikkotunnin leikkaus. Hallitus on sen jo linjannut budjettiin. Ei kuulu selvitykseen
– Fortum valmistuu elokuussa ja Jokelan 3. vaihe viedään loppuun.
Toivoisin Tarkempaa vertailua nykymallin ja esitetyn mallin välillä. Mitä yksinkertaisempi esitysmuoto, sen parempi. Pyydetty A4 versio ei olisi pahitteeksi.
Mikä häiritsee
Se ei vain lakkaa ärsyttämästä, että jos on jostain asiasta eri mieltä, niin voi esittää argumentteina samalla kertaa täysin vastakkaisia kantoja. Tänään kaivattiin keskusteluun arvoja, mutta ei arvolatausta. Kerrottiin (Nummenpään) koulukyytien hintojen tuplaantuvan, mutta samassa lauseessa pelättiin yrittäjien konkurssien puolesta kun ajoista ei tule tarpeeksi rahaa? Kaivattiin pedagogista näkökulmaa, mutta ei kuitenkaan sellaista, mitä on esitetty, vaan sellaista jossa on arvoja, mutta ei vääränlaista arvolatausta. No, tässä pitää rehellisesti myöntää että luonnoksissa oli aivan turhia kommentteja esimerkiksi yhdysluokkaopetusta kohtaan. Mutta ei ole enää jatkossa.
Raha ei saa ratkaista, mutta summat ovat silti vääriä. Ja olihan/onhan siellä virheitä, mutta ei enää suuruusluokkatasolla. Miksei valtuutettuja ole tiedotettu? Lautakunnat ovat valmistelevia elimiä, eikä yksikään lautakunta pistä keskeneräisiä töitään valtuuston pureskeltaviksi. Jokainen valtuutettu on toki oikeutettu saamaan kaiken sen tiedon mikä ei ole salaista (tässä tapauksessa kaiken). Valmistelu menee juuri niin kuin sen kunnissa kuuluukin mennä. Sanoisin että tässä tapauksessa vielä huomattavasti keskimääräistä avoimemmin. Itse olen ollut koko ajan tavoitettavissa ja pyrkinyt olemaan rehellinen. Ei kunnallinen lainsäädäntö velvoita päättäjiä keskustelemaan päätöksistä virallisten kokousten ulkopuolella. Mutta olen sitä mieltä, että päättäviin elimiin on turha lähteä jos ei uskalla laittaa itseään peliin.
Poliittisesti valitut luottamusmiehet ovat aina jossakin määrin virkamiehiltä saamansa tiedon varassa. Niin minäkin. Mutta jos jossain tämän vuoden alusta aloittaneessa lautakunnassa löytyy puheenjohtaja joka on jo syvemmällä oman hallintokuntansa syövereissä niin nimiehdotuksia otetaan vastaan. Juuri Fortumin ja kouluverkon vuoksi halusin jatkaa vielä kauden koulutuslautakunnassa. Olen saanut olla 4 vuotta mukana lähes kaikissa Jokelaa, Fortumia, ruokahuoltoa, koulukuljetuksia ja joukkoliikennettä koskevissa kokouksissa.
Ajattelin että näin isojen muutosten keskellä on hyvä säilyttää jonkinlainen päätöksenteon jatkuvuus. Meitä on lautakunnassa 3 ”vanhaa” (minä, Mauri ja Hannu) ja 6 uutta. Myös esittelijä vaihtui matkan varrella. Koulumaailman asiantuntijaa/pedagogia ei allekirjoittaneesta saada millään aika välillä. Mutta parhaani teen ymmärtääkseni myös sitä puolta. Ja jokaisen kaupunginvaltuutetun, on sitten missä lautakunnassa tahansa, tärkein tehtävä on kaupungin kokonaisedun ajaminen. Lautakuntatyö tuo omaa lataustaan kyseessä olevan hallintokunnan tarpeiden suhteen. Sille ei voi mitään, mutta päämäärän pitää olla kirkas, ja katseen täytyy pysyä pallossa. Ja se pallo on siis koko kaupungin etu. Ja sanoisin että hallituksen jäsenten pitää ottaa se pallo vielä mukaan niin saunaan kuin sänkyynkin.
Jarkko Kallion blogi 
11 joulukuun, 2009 10:20 pm |
Moi taas, kiitoksia kuulemistilaisuudesta. Vedit sen ihan hyvin. Sulla se pokka pitää. Tosin blogissa sitten jaat niitä oikeita tunteita?
Jarkko: ”Niin kuin jo aikaisemmin olen todennut, että silloin kun kysymyksessä on tunnepohjainen kysymys (esim. kyläkoulu), niin argumenteilla ei ole lopulta merkitystä. Mikäli vastaus on väärä, niin se on väärä.”
En ole lainkaan samaa mieltä.
1) oletko todellakin sitä mieltä, että arvot = tunne? Ei todellakaan ole näin. Esimerkiksi, tilaisuudessa oli mm. useampia perheitä, jotka ovat joko muuttaneet kyläkoulun vuoksi tai olivat kokeneet sen plussana vaihtoehtoja harkitessaan. Ongelma on se, että et saa mistään tuolle euromäärää. Mutta se euromäärä ei ole 0 (nolla). Ja koska se ei ole 0, se on otettava mukaan vaihtoehtojen vertailuun.
2) ainakin omalta osaltani olen tyytyväinen, kun kaikki realistiset vaihtoehdot on oikein punnittu, ja tuotu yhteenvedonomaisesti päätettäväksi. Sekä arvot että luvut. Sitten se on demokratiasta kiinni, mitä päätetään. Nyt olet perkula vieköön ohjeistanut sen ainoan oikean vaihtoehdon selvityksen tekijälle ja sitä sitten perustellaan ja muita ylenkatsotaan. Ei se niin mene, ei tule luottamusta tuolla tavalla toimiessa. Saskan tarjoamassa linkissä http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/33E94217-5349-4A35-A51D-AD04473C8DAE/0/ideakortti2_07.pdf on kuvattu miten se menee, kun selvitys tehdään kunnolla.
Jarkko: ”Tärkeintä on se, ovatko selvityksen tarjoamat vastaukset riittäviä päätöksen tekoon?”
Uskon että ovat, kun tehdään em. tavalla.
Jarkko: ”Kerrottiin (Nummenpään) koulukyytien hintojen tuplaantuvan, mutta samassa lauseessa pelättiin yrittäjien konkurssien puolesta kun ajoista ei tule tarpeeksi rahaa?”
Eiköhän se kuitenkin ollut kaksi eri asiaa, vaikka kyseessä olikin sama puhuja. Ja se että kuljetusyrittäjä tekee konkurssin tehnee kunnalle paljon isomman loven kuin säästö. Businekseenhan tietysti liittyy aina riski, kapitalismin etuja yrittäjälle, en minä sitä.
Pedagogiasta joka sinua häiritsee: Kun ei kerran löydy riittävää asiantuntemusta Paimiossa (kun kokeneet yhdysluokkien opettajat eivät ilmeisesti kelpaa asiantuntijoiksi), niin Suomesta löytyy kyllä. Ks paimio.org.
… ja hyvä että siivoatte selvityksen siltä osin.
Jarkko: ”Miksei valtuutettuja ole tiedotettu?”
Tuo oli kyllä hauska, tosin ymmärrän, että jos järjestetään kuulemistilaisuus, mutta valtuutettuja ei ole informoitu, niin se harmittaa. Sovitaanko jatkossa, että laitetaan kaikki julkinen kama tuonne paimio.org -sivuille niin ei tarvitse jokaisen erikseen käydä koulutoimesta kysymässä? Valtuutetunkaan 🙂
Jarkko: ”Itse olen ollut koko ajan tavoitettavissa ja pyrkinyt olemaan rehellinen.”
Tästä saat isot plussat. Sun kanssa voi käydä keskustelua, ja sitä kautta on toivoa huomisesta.
Jarkko: ”Mutta jos jossain tämän vuoden alusta aloittaneessa lautakunnassa löytyy puheenjohtaja joka on jo syvemmällä oman hallintokuntansa syövereissä niin nimiehdotuksia otetaan vastaan.”
Tätä hämmästelin itse, mutta en siinä tilanteessa osannut ääneen ihmetellä. Siis jos kuvittelisin olevani itse joskus jossain kunnallisessa lautakunnassa, niin kyllä mä kuvittelisin toimivani jotenkin tähän tapaan: ”Selvitä tämä! Soita noille ja kysy nämä! Tästä ei tiedetä riittävästi, selvitä. Hoida tuo ja tuo kuntoon! Nämä on meidän tavoitteet, hae vaihtoehdot, tee hyvä esitys. Tuo esitys mulle katsottavaksi ennen kuin laitat jakoon.” – tyyliin.
Ovatko muut lautakunnan jäsenet tiedostaneet, että heidän pitääkin nyt olla osa työryhmää? Ilmeisesti kunnallisella puolella on tapana asettaa työryhmiä lautakuntien alaisuuteen – nyt lautakunnan pj on se työryhmä?
Toisin sanoen, näkisin mieluummin lautakunnan pj:n vaativan virkamiehiltä laadukkaita esityksia (vrt. Saskan linkki), kuin puurtavan itse. Siten pitkällä aikavälillä virkamiehet oppivat tekemään ja arvostamaan laadukkaita esityksiä, ja tuoreemmat luottamushenkilöt myös oppivat erottamaan hyvän esityksen huonosta.
Itselleni on opettavaisimmat kokemukset antaneet ne tiukimmat ja vaativimmat esimiehet.
Jarkko: ”katseen täytyy pysyä pallossa” – yes, futis rules!!
13 joulukuun, 2009 4:06 am |
Blogi on paikka haastaa ja kyseenalaistaa. Jos sitä kirjoittelisi ympäripyöreitä ns. varman päälle niin keskustelu junnaisi paikallaan. Kyllä nämä kirjoittelut näkökantaani vastaavat, mutta en minäkään niin musta-valkoinen ole kuin joskus voisi olettaa. Vaikka puna-vihervärisokea olenkin.
Näin kevennyksenä lauantaihin, olen joskus miettinyt että Suomessa on paljon ainutlaatuisia tyyppejä. Kun riittävän monta vähemmistön ominaisuutta osuu samaan kaveriin niin saadaan tilastollinen kummajainen. Ajatelkaapa vaikka, että tälläkin hetkellä jossain päin Suomea saunaa lämmittelee/telkkaria katselee värisokea, vasenkätinen, suomenruotsalainen ateisti, joka on vielä kaiken lisäksi työtön.
Olisi hieno tv-formaatti kaivaa tällaisia arkipäivän kummajaisia tv:n ääreen. Ja haastattelijaksi se mainio Iltalypsyn karjakko niine hienoine kameraan katsomisineen. Ja miksei voisi olla hienoa vaikka Napakymppi -formaatissa? Yhdisteltäisiin vähän suomalaisen geenipohjan harvinaisuuksia jne.
16 joulukuun, 2009 2:37 am |
Terve taas.
Sain kuulemistilaisuudessa yläasteen rehtorilta tiedon, että yläkoulun ja alakoulun 3-6 oppilaat (reilusti yli 500!)olisivat jatkossa yhteisellä välituntipihalla, jossa ei tällä hetkellä ole mitään leikkivälineitä. Rehtorin mukaan tätä pihaa valvoisivat nykyisen yläkoulun opettajat! Siis 9-12-vuotiaille alakoululaisille tuiki tuntemattomat opot ja köksänmaikat. Miten tämä voisi onnistua? Nykytilanteessa luokanopettajien on helppo tehdä yhteistyötä välitunnilla tulleissa ongelmatilanteissa. Kaikki oppilaat tunnetaan ainakin naamasta. Ongelma on ilmiselvästi myös, että isot oppilaat eivät ikävä kyllä ole aina positiivisia roolimalleja pienemmilleen.
Paljon parempi vaihtoehto olisi, että kaikissa tapauksissa, tilajaoista riippumatta alakoulun oppilaat jatkaisivat nykyisellä välituntipihalla. Liikenne yläkoulun ja kivikoulun välissä pitäisi tosin katkaista kokonaan koulupäivien ajaksi. Jos pääsemme kaikki yhteiskouluun, olisi tämä vaihtoehto edelleen paras. Siis välituntipihat säilyisivät samoina.
Kaiken kaikkiaan tämä yhteinäiskouluhanke on tekemässä Paimioon yhtä jättikoulua, jossa oppilas uhkaa hävitä massaan. Tällaisesta kehityksestä on oltu paljonkin huolissaan viime vuosina. Mikä on kaksisarjaisen alakoulun asema ison yläkoulun rinnalla? Edut ovat ainakin alkuvaiheessa hyvin pienet. (Pätevien) opettajien vaihto yläkoulun ja alakoulun välillä on hyvin vähäistä. Muutos on lähinnä hallinnollinen.
Tilaongelmaan liittyen sain kuulla taas itselleni uuden tiedon. Kari kertoi, että yhteiskoululta löytyy vielä pari tilaa, joita ei ole otettu huomioon selvityksen laskelmissa. Miksi? En keksi itse mitään vastausta. Tämä herättää myös kysymyksen auttaisiko pelkkien Myllyhaan luokkien sijoittaminen kivikouluun koko alakoulua pääsemään yhteiskoulun tiloihin. Miksi tässä ehdoin tahdoin halutaan meidät erilleen, kun kaiken kukkuraksi nykysuunnitelmien perusteella ykkös- kakkosetkin joutuvat toisistaan erilleen (kuusi luokkaa ei mahdu kivikouluun)? Yksi erillinen yksikkö (1-6-luokat) yhtenäiskoulussa on nähty ongelmalliseksi, mutta kuitenkin halutaan yläkoulun luokkien puolelta estää pääsy yhteiskoulun muihin tiloihin. Ja toisaalta välitunnilla kaikki olisivat kuitenkin iloisesti sekaisin.
En vastusta sinänsä yhtenäiskoulua. Kysymys on vain siitä osaammeko hyödyntää siitä positiiviset puolet ja välttää sudenkuopat. Pienempien oppilaiden osalta on oltava erityisen huolellinen. Voimme edelleen säilyttää heille turvallisen, kohtuullisenkokoisen lähikoulun tunnun, vaikka ollaan osa isompaa yksikköä. Pidemmällä tähtäimellä opettajien joustava käyttö voi varmasti lisääntyä, yhteiset tilaisuudet, tilojen hyödyntäminen ja taloudellisten resurssienkin paraneminen voi hyödyttää kaikkia. En myöskään kategorisesti pelkää isojen oppilaiden huonoa vaikutusta pieniin. Siinäkin suhteessa on mahdollisuus kaikille myönteiseen yhteistyöhön. Toivottavasti te luottamushenkilöt haluatte/ymmärrätte olla ohjaamassa toimintaa oikeaan suuntaan. Henkilöstön osalta olen varma, että osaamisesta ja tahdosta tämä ei jää kiinni. En epäile myöskään rehtorien pyrkimyksiä enkä osaamista. Kaikilla on varmasti tavoitteena oppilaiden hyvinvointi.
Nummenpäästä vielä. En ymmärrä miksi Nummenpään lakkauttaminen JUURI NYT on niin välttämätöntä. Minulle alkaa syntyä kuva valitun toimintalinjan väkisin loppuun saattamisesta ilman, että välitetään muilta osin muuttuvasta kokonaiskuvasta ja perustelluistakaan vasta-argumenteista. Jokela laajenee muutaman vuoden sisällä. Silloin voidaan oppilaat ja opettajat sijoittaa pysyviin paikkoihin ilman luokkakokojen kasvattamista. Nummenpään kiinteistö voitaisiin myydä myös muutaman vuoden päästä. Ensi vuoden iso vuosikerta ykkösiä voitaisiin saada hallintaan yhdellä uudella tuntiopettajalla Vistan koulussa (kolme ykkösluokkaa). Jos Nummenpäähän sijoitetaan seitsemän oppilasta, saadaan muiden ykkösluokkien keskikooksi tasan 20. Kohtalainen määrä, vaikka parina edellisenä vuonna pienten ikäluokkien vuoksi onkin ollut pienemmät ryhmät. Sitä ennen on kuitenkin hyväksytty jopa 25 oppilaan ykkösluokkia.
Kaikella tällä välttäisimme Vistan ryhmäkokojen merkittävän kasvun kaikilla muilla luokka-asteilla ja helpottaisimme tilaongelmaa Vistalla. Saisimme myös nauttia kyläkoulun ilmapiiristä ainakin muutaman vuoden täällä Paimiossa, ennen kuin ne jäävät pysyvästi historiaan :). Näillä asioilla on todellista merkitystä oppilaiden kaikenpuoliselle hyvinvoinnille. Se olisi taloudellisesti melko pieni satsaus saavutettuihin etuihin nähden.
16 joulukuun, 2009 6:12 am |
Moikka!
Minuakin tuossa Vistan tilojen jaossa huolestuttaa erityisesti tuo välituntikysymys. Ymmärrän oikein hyvin yhtenäiskouluideassa ajatuksen kuutos- ja seiskaluokan välisen rajan hälventämisestä ja yrityksen tehdä tästä vaikeasta siirtymävaiheesta oppilaille helpomman.Tällä systeemillä mitä nyt on ehdotettu, hälvennetään kuitenkin samalla eroa myös komannen ja yhdeksännen luokan välillä ja se ei enää olekaan mielestäni hyvä ajatus. Mitä pienempi lapsi sitä turvallisemmat ja selkeämmät rajat hän tarvitsee. Eikö tätä kutos- ja seiskaluokan rajan hälventämistä voisi tehdä koulun ja opetuksen sisällöllisin keinoin esim. joillain yhteisillä ”projekteilla”, oppitunneilla jne. Samallahan siinä voisi käytännössä toteuttaa sitä opettajien joustavaa käyttöä eri kouluasteilla. No, nämä ovat tietenkin koulun sisäisesti mietittäviä pedagogisia asioita, joiden miettimiseen opettajilla lienee paras ammattitaito, mutta tuli vaan mieleen tällainenkin hallitummalta ja turvallisemmalta vaikuttava mahdollisuus tavoitteisiin pääsemiseksi. Opetuksellisesti, sisällöllisesti ja hallinnollisesti voi Paimion tapauksessa toimintoja yhtenäistää ja toteuttaa yhtenäiskoulun ideaa, ilman että se vaatii rajattomuutta luokka- ja välituntitilojen jaossa.
Nyt esitetty ehdotus luokka- ja välituntijaoista romuttaa myös hyvin toimivan kummisysteemin, jolla puolestaan on voitu hienolla tavalla helpottaa sitä toista isoa askelta eli ekaluokkalaisten koulun aloitusta. Ekaluokkalaisilla on ollut turvaa kutosluokkalaisesta kummioppilaasta ja kutoset puolestaan ovat voineet röyhistää rintaansa tästä kunniatehtävästä. Tiedän oppilaiden miettivän jo pitkään etukäteen sitä, että kenetköhän he saavat kummioppilaakseen sitten kun ovat kutosia ja kenetköhän heidän pikkusisaruksensa mahtaa saada kummikseen.
16 joulukuun, 2009 9:00 am |
Moi taas,
kirjoitat tuossa että Jokelan 3. vaihe on ”taputeltu”. Tarkistin asian tänään kaupungin teknisentoimen johdon tasolta ja ymmärrys oli ihan muuta. Suunnittelu on käynnissä pienellä määrärahalla, mutta rahoitusta tai päätöstä rahoituksesta ei ole olemassa. Joten jos taloudellinen kurjuutemme synkkenee niin eikö ole vaarana koko 3. vaiheen lykkääntyminen?
Hyväkin kouluverkkoselvitys muuttuu äkkiä huonoksi jos se nojaa olemassa olemattomiin päätöksiin. Takaperoista päätöksen tekoa joissakin asioissa ollaan jokatapauksessa taas tekemässä.
Vistan koulun tilajärjestelyihin en ota kantaa koska en asiaa (rakennuksia) tunne. Mutta tuntikehys on asia jonka supistamista en edelleenkään ymmärrä jos samalla kasvatetaan luokkakokoja (ykkösiä lukuunottamatta). Asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Sen vuoksi teimme budjettiin nettovaikutukseltaan korvaavan ehdotuksen. Miettikää asia tarkoin ennen torstaita. Alea iacta est.
Kaikesta huolimatta olen edelleen samaa mieltä että muut lautakuntien pjt saisivat ottaa JKsta mallia keskustelun herättelijänä. Kunhan varot ettei tule vauhtisokeus kuten luulen tuntikehyksen kanssa käyneen.
-janne suominen-
16 joulukuun, 2009 9:08 am |
Lukion kolmannesta vaiheesta sen verran, että suunnittelu on täysimittaisesti käynnissä: Koko laajuudessaan. Hallituksessa tms. kokouksissa joissa olen aikaani tänä vuonna viettänyt ei ole mainittu puolella sanallakaan siitä vaihtoehdosta, etteikö 3. vaihe toteutuisi aikataulussa. Paimion budjetissa on vuodelle 2010 (ja 2011) vain kolme merkittävää investointia: Fortumin loppuunvienti, Jokelan 3. vaihe sekä Saaren omakotialueen seuraava vaihe. JOS joku virkamiehistä haluaa vetää asiassa matalaa profiilia niin se on sitten eri asia. Mutta tilanne, jossa Jokelan 3. vaihe olisi jollakin tapaa kyseenalaistettu ei ole todellinen.
Myönnän että vauhtisokeutta saattaa välillä esiiintyä. Kaupungin toiminnan lähes sairaanloinen kankeus verrattuna yrityselämää on varmaan tullut sinullekin tutuksi. Ja kun yrityselämässä tottuu siihen, että vaikeuksien edessä lisätään kaasua ja tsempataan entistäkin enemmän, niin kuntapuolella taas rupeaa lapa tärisemään ja hankitaan lisää vaikeuksia (syömävelkaa yms.)
17 joulukuun, 2009 1:47 am |
Moi!
Minuakin hiukan ihmetyttää ajatus eri luokkatasojen ripottelemisesta ympäri tulevaa yhtenäiskoulua, jos 1.-6.-luokat vallan hyvin mahtuvat vanhan lukion tiloihin. Tästä toivon lisätietoa ja hyviä perusteluja seuraavaan lautakunnan kokoukseen. (Toisaalta ymmärrän kyllä myös oikein hyvin kaikkien kiinnostuksen yhteiskouluun, se on hieno rakennus :))
Ensisijaisen lähtökohdan koulujen toiminnassa pitäisi olla pedagoginen, ei hallinnollinen. Ymmärtääkseni yhtenäiskoulun keskeinen idea ei ole eri-ikäisten lasten sekoittaminen vaan nimenomaan yhteisten toiminnan mahdollistaminen hallitusti erilaisten projektien muodossa, tietysti erityisesti Elinan mainitsemassa nivelvaiheessa. Tällainen todellinen yhteistoiminta ei varmastikaan kaadu siihen, että yläkoulu ja alakoulu sijaitsevat noin kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan.
Mitä tulee välituntialueisiin, niin keskustelunarvoisia vaihtoehtoja on varmastikin monia, esimerkiksi tuo Tuomaksen esittämä malli. Voisi myös ajatella esimerkiksi niin, että jos ykköskutoset haluttaisiin sijoittaa vanhaan lukioon ja lukion takapihasta tehtäisiin alakoululaisille sopiva leikkialue, nykyinen alakoulun piha voisi jäädä kokonaisuudessaan yläkoulun käyttöön. Ylä- ja alakoululaisten yhteispiha kuulostaa näin alkuun kyllä villiltä, mutta kenties sekin on ihan järkevästi organisoitavissa.